Kiinan talous on ollut pitkään tunnettu ”Made in China” leimastaan, mutta Kiina-ilmiön aikaansaama mielikuva lähinnä bulkkitavaroita teollisuuteen ja kuluttajamarkkinoille valmistavasta taloudesta on nyt syytä unohtaa. Kiina on siirtynyt uuteen aikakauteen, nimittäin brändien aikakauteen. ”Branded in China” ja ”Invented in China” ovat Kiinan nykypäivää ja varsinkin tulevaisuutta.

Vuoden alussa julkaistu WPP:n ja Millward Brownin BrandZ raportti laittoi järjestykseen Kiinan TOP 100 arvokkainta brändiä vuonna 2015. Listan ykköseksi noussut Tencent on Kiinan suurin internet-portaali, jonka omistukseen kuuluvat mm. sellaiset sovellukset kuin QQ, WeChat, PaiPai ja Tenpay. Tencetin brändiarvo on $66,08 mrd. Kiinan toiseksi arvokkain brändi, verkkokauppayhtiö Alibaba ($59,68 mrd) on uusi tulokas listalla. Kärkisijoja edellisvuosina hallinnut China Mobile ($55,3 mrd) on nyt listan kolmantena ja viidennellä sijalla on – Googlen jälkeen maailman toiseksi suurin – hakukoneyhtiö Baidu ($30,9 mrd). Muilla TOP 10 sijoilla ovat valtio-omisteiset yhtiöt ICBC (4.sija), China Construction Bank (6.), Sinopec (7.), Agricultural Bank of China (8.), PetroChina (9.) ja Bank of China (10.). Koko TOP 100 listan voit käydä katsomassa täältä.

Mitä nämä listasijoitukset ja kymmenien miljardien arvoiset brändit kertovat Kiinan muutoksesta?

Ensinnäkin, markkinavetoisten kuluttajabrändien nousu ohi valtio-omisteisten pankki- ja energiayhtiöiden todistaa Kiinan muuttunutta talouskasvun mallia. Viime vuonna yksityinen kulutus (51,2% BKT:n kasvusta) nousi investointien ohi (48,6% BKT:n kasvusta) maan talouskasvun suurimmaksi veturiksi. Henkilökohtaisten tulojen tasainen kasvu tukee yksityisen kulutuksen kasvua niin ikään tulevaisuudessa ja tätä tuetaan myös poliittisin linjauksin. Eli väite Kiinan vaurastuvasta keskiluokasta ja heidän kasvavasta ostovoimastaan pitää paikkaansa. Kuluttajien valta kasvaa.

Toiseksi, teknologiabrändit ohittivat ensimmäistä kertaa kärkisijoja hallinneet pankki- ja finanssimaailman huippubrändit ja todistavat omalta osaltaan digitalisaation huimaa vauhtia myös Kiinassa. Teknologiabrändit muodostavat nyt 23% kaikista TOP 100 listalle yltäneiden brändien arvosta. Yhä suurempi osa kiinalaisista asioi verkossa ja arvioiden mukaan Kiina tulee hyppäämään suoraan mobilisaation aikakauteen. Kiinassa toimivien brändien on kehitettävä digitaalista läsnäoloaan jatkuvasti, sillä Kiinan online-markkinat ovat huomattavasti kehittyneemmät, kuin sähköisen kivijalan käsite esim. meillä Suomessa.

Kolmanneksi, kiinalaiset rakastavat brändejä. Kiinalaisten brändien yhteisarvo TOP 100 listalla on noussut 59% vuodesta 2011, kun BrandZ ensimmäisen kerran julkaisi raportin. Globaalien brändien arvo maailmanlaajuisella TOP 100 listalla on noussut 41% ja esimerkiksi toisen BRIC-maan Brasilian TOP 100 brändien yhteisarvo on laskenut 40% samassa ajassa. Koko Etelä-Amerikan TOP 100 brändien arvo on noussut vain 3%.

Kiinalaiselle brändi on ennenkaikkea statussymboli ja keino erottautua omassa viiteryhmässään. Kiinassa vasta ensimmäinen tai toinen sukupolvi ostaa brändituotteita, kun heidän vanhempansa vielä kulttuurivallankumouksen aikana vaihtoivat lipukkeita välttämättömyyshyödykkeisiin. Arvostettu brändi viestii korkean statuksen lisäksi korkeasta laadusta ja hinnasta. Laatua kiinalaiset haluavat ja mahdollisuus maksaa kalliista brändistä kertoo kovasta työstä, jota Kiinassa arvostetaan. Sen lisäksi, että brändituotteiden avulla erottaudutaan muista, brändi toimii myös yhdistävänä tekijänä. Kiinalaiset haluavat käyttää samoja brändejä kuin ystävänsä ja esikuvansa ja vahvistaa näin kiinalaiselle kulttuurille ominaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Brändi erottaa ja yhdistää kiinalaisen, ja luo samalla meille suomalaisille erinomaisen mahdollisuuden menestyä markkinoilla. Kiinalaiset eivät näet ainoastaan rakasta brändejä vaan meidän iloksemme usein luonnollisia, turvallisia ja arvostettuja pohjoismaalaisia brändejä.

>Brändien arvostuksen lisääntyminen Kiinassa luo siis mahdollisuuksia myös muille kuin kiinalaisille yrityksille. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua.

Sonja Lahtinen
Projektipäällikkö
Avaintulos Oy